?

Log in

No account? Create an account

Edellinen | Seuraava

Ei aina käy niin kuin haaveillaan

Koska syksy on jo pitkällä ja alkaa vaikuttaa entistäkin epätoivoisemmalta päästä vielä värjäämään mökille, pyysin vanhempia tuomaan värjäyskattilani ja vähän kanervia kaupunkiin. Avokkini on marraskuun poissa, joten ehdin värjäilemään ihan yksinäni, ilman valituksia hajusta tai sotkuisuudesta. En kuitenkaan ehtinyt kanervankeittoon ihan heti padan saatuani, vaan ne ehtivät kuivahtaa, ja lopputulos ei ihan ollut sitä, mitä olin tottunut kanervasta saamaan:



Vrt. parin vuoden takainen kirkkaanvihreä:



Värjäsin ohuempaa ja paksumpaa valkoista sekä paksumpaa luonnonharmaata. Väri on hailakan keltaisenrusehtava, ja varmasti ihan käytettävä, kun sen yhdistää johonkin muuhun. Ohuin lanka on menossa pirtanauhaksi, joten siinä yhdistely on helppoa, mutta tuon paksumman taidan heittää uudestaan johonkin liemeen. Tarkoitukseni on saada aikaiseksi tummanvihreää erästä tilausta varten, mutta saa nähdä, meneekö ihan metsään. Kokeilen vielä punasipulilla, josta tuli ainakin viime vuonna kiva vihreä.



Keltasipuliakin pitäisi heittää pataan, ennen kuin tuo mies saapuu takaisin.

Johtuukohan värimuutos kanervien kuivahtamisesta vai kaupungin vesijohtovedestä? Luultavasti molemmista. Kuitenkin muut kertovat saaneensa kanervalla lähinnä erisävyisiä keltaisia, ei vihreää, mitä olen jo aikaisemmin mökillä värjätessäni ihmetellyt. On tämä jännä maailma, sano.

Hei viikonloppuna taas käsityömessut (http://www.kadentaidot.fi/) Tampereella! Olen itse menossa perjantaina, sillä viikonloppu menee taas töissä. (miksi tässä uudessa journalissa ei pysty käyttämään enää html-komentoja?)