?

Log in

No account? Create an account

Edellinen | Seuraava

Toukokuun tekemättömät ja tehdyt

Tänäkin vuonna käsityöharrastajien piirissä yritettiin saada tekemätöntä tehdyksi ja rohkaistiin siihen järjestämällä Tekemättömien toukokuu. Toukokuu on nyt ohi, enkä kovin kunnianhimoista listaa itselleni kirjoittanut. Äitini lähti sukulaisten luo Kanadaan, joten laitoin hänen mukaansa serkkuni esikoiselle tekemäni liivin. Siitä piti tulla paita, mutta toisin kävi. Ihan söpö se on näinkin. Ohje on toukokuun Suuresta Käsityölehdestä, mistä ideankin sain.



Muut keskeneräiset projektini liittyivät hyvin kiinteästi loppukuusta järjestettyihin ystävieni häihin. Molemmat ovat historiallisten tanssien harrastajia ja vähän larppaajiakin, joten juhlien teemana oli luonnollisesti historia. Aikakauden kanssa ei oltu niin tarkkoja, vaikka juhlatila, Macbeth-sali, oli jo nimensäkin perusteella keskiaika/renessanssihenkinen. Juhlat olivat kaksipäiväiset, joten luonnollisesti molemmille päiville piti olla oma pukunsa. Päädyin itse hääjuhlan osalta keskiaikamekkoon ja sunnuntain lounaalle kevyempään empirepukuun. Molempia pukuja piti tietysti vähän korjata.

Mutta ensin lahja. Sen pitäisi olla jotain sellaista, mikä sopii renessanssiasun kanssa. Koska nurkissa lojui käyttämättömiä sametinpaloja sekä silkkilankoja, päätin tehdä niistä hääparille pussukat.



Hyödynsin pussukoihin paljon Medieval Silkworkin ohjeita. Pussukan ulkopuoli on samettia, johon kirjoin pieniä pilkkuja, ja siinä on pellavainen vuori. Vuori on ommeltu jokaiseen kappaleeseen erikseen oikeat puolet vastakkain, jonka jälkeen kappale on käännetty. Reunat on kiinnitetty lautanauhalla. Medieval Silkworkissa neuvotaan käyttämään iskunyöriä, mutta koska lautanauha on minulle tutumpi ja sitäkin on pussukoiden reunoissa käytetty, päätin käyttää sitä. Loimi ja kude on napinläpisilkkiä, kuten kaikki työssä käytetyt silkkilangat.



Työ oli vaikea pitää suorassa, sillä laudoilla oli tapana kääntyä. Oli myös vaikeaa pitää pistojen välit tarpeeksi pieninä, jottei reuna ala kiristyä. Siitä tulikin aika kireä, mutta käytössä se tuskin häiritsee. Pussukoiden alareunassa on silkistä tehdyt tupsut, joiden päitä en leikannut auki. Pelkäsin, että lanka alkaa liiaksi purkautua, sillä kierre ei ole kovin vahva. Silkkilanka oli rullalta otettaessa vähän ryppyistä, mutta kastelemalla vedellä tupsu suoristui.



Pussukoiden sulkeminen hoituu ohuilla silkkinyöreillä, jotka on isolla neulalla pujotettu suoraan kankaan läpi, eli nyörikujaa ei ole tehty. Nyörejä on kaksi, jotta kiristys olisi tasaisempi. Toisin kuin useimmissa pussukoissa, näistä kiristysnyöreistä ei ripusteta pussia vyölle. Kantokahva on erillinen, pussinsuulle päistään ommeltu lautanauha.



Lisää kuvia löytyy verkkoalbumistani.

Sitten pukuihin! Varsinaisessa hääjuhlassa käytin jo aiemmin esiteltyä sinistä päheilymekkoa, jonka kanssa olen tuskaillut hihojen istuvuuden suhteen. Päädyin ennen häitä lisäämään kainaloon pienen kiilan, joka helpotti tilannetta tuntuvasti. Nyt vielä, kun ehtisin huolitella kaikki mekon sisäsaumat, tulisi siitä kestävämpi. Ja koska kesähäissä pitää aina olla hattu, laitoin minäkin lampunvarjostimen päähän. Juhlapaikan sisäinen loistokkuus ei korreloi ulkotilojen kanssa; pihalta löytyy Sörnäisten vanhaa teollisuusaluetta.



Varsinainen hääjuhla oli lauantaina, ja sunnuntaina järjestettiin vapaamuotoisempi lounas hääparin ystäville. Myös pukeutumiseni oli kevyempää, kaivoin kaapista vanhan empiremekkoni. Pitsiviuhka ja -päivänvarjo ovat molemmat ostettu Venetsiasta. Empiremekon kanssa meinasi tulla hätä ja itku, sillä se on kaapissa ollessaan kutistunut. Ehdin antaa sille vähän ensiapua ja leventää sitä selästä, mutta tein sen niin huolimattomasti, että korjausompelu repesi syöksyessäni morsiuskimpun perään. Onneksi paikalla oli hakaneuloja, joilla vahinko korjattiin ja peitettiin pitkällä tukalla. Ja kyllähän minä sen kimpun nappasin.



Muussa elämässä olen aloittanut kesätyöni oppaana Hämeen linnalla. Palaan kuitenkin vanhalle työpaikalleni Amurin työläismuseokortteliin iltapäiväksi ensi sunnuntaina, 12.6. Museolla järjestetään perinteinen käsityötapahtuma, jossa esittelen neulakinnastekniikkaa jo kolmatta kertaa peräkkäin. Kaikki siis sunnuntaina sinne!